Ahjo on kuuma ja seppä valmis. Rouhea möntti nousee alasimelle, kun rautakoura ryhtyy työhön. Lempeästi sanoja vasaroiden ja tottuneesti lauseita hioen hän antaa tekstille uuden muodon - tasapainoisen, selkeän ja virheettömän.
Nokisella ovensuuseinällä nököttää haavien rivi. Joukko lähtee järvelle malmin nostoon. Pajalla saalis pasutetaan ahjon sinisessä liekissä ja notkeasta raudasta taotaan lujia sanoja. Sanat hitsataan lauseiksi, lauseet juotetaan tarinoiksi. Hiilloksen hämärässä kuuluu ihmisen ääniä. Jaettu sana on kerrottu sana.
